Miksi lehmiä tulisi kunnioittaa? Aiheuttavatko lehmät ilmastonmuutoksen?

Ensimmäisessä blogitekstissäni käsittelen näitä kahta aihetta, jotka varmasti nousivat monelle mieleen lehmieni esittelytekstin myötä.

Hyviä kysymyksiä. Länsimaisesta ihmisestä saattaa tosiaan kuulostaa hassulta, että lehmää kunnioitetaan. Oikeastaan kyse on kaiken elämän kunnioittamisesta. Kaikkia eläimiä, kasveja, maaperää kuin koko kaunista planeettaamme pitää kunnioittaa. Intiassa lehmää pidetään Pyhänä, koska lehmä edustaa Äiti Maata. Lehmä antaa meille ravintoa, kuten äiti antaa lapselleen maitoa. Lehmä antaa meille koko ajan, eikä vaadi itselleen mitään.

Lehmä on myös hyvyyden, yltäkylläisyyden ja hedelmällisyyden symboli. Lehmien kunnioittavan kohtelun uskotaan tasapainottavan koko luontoa. Valitettavasti nykypäivänä lehmien kunnioittava kohtelu ei toteudu edes kaikkialla Intiassa, muista maista puhumattakaan.

Lehmän lanta ja virtsa ovat tärkeä osa maanviljelyssä käytettävistä lannoitteista. Yhä suuremman osan kasvinviljelyn lannoitteista tulisi olla luonnonmukaisia.

Lehmän tietoisuus on hyvin korkea, joten jo se tekee lehmästä erityislaatuisen muihin eläimiin nähden. Lehmä ei puhu, mutta se tietää ja ymmärtää enemmän kuin uskommekaan.

Lehmiä syytetään ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta syy tähän on ihmisen aiheuttama. Nautoja on alettu ruokkia viljalla, soijalla ym. kasveilla, jotka vaativat maan muokkaamista, ja jotka eivät pysty sitomaan hiiltä nurmikasvien tavoin. Väkirehuja syötetään lehmille siksi, että ne tuottaisivat enemmän maitoa. Nurmea syövä nauta tuottaa vain vähän ilmastonmuutosta vauhdittavaa metaanikaasua. Nurmi sitoo hiiltä ja toimii näin päästöjen tasaajana ja korjaajana.

Ihminen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen maaperää muokkaamalla, liikenteellä, teollisuudella, raivaamalla peltoja ym. Hiilen luonnonmukainen kiertokulku on häiriintynyt. Ruokaa on kuitenkin tuotettava. Pitkäikäiset nurmet ja perinnebiotoopit rakentavat hiilivaraston juuriensa kautta. Naudat muuttavat ihmisravinnoksi paljon sellaisia kasveja, joita ihminen ei voi syödä.

Nykyisen viljelysysteemien tilalle tulisi kehittää ruokaketju, jossa vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja tuetaan hiilensidontaa. Paljon muokkausta vaativien kasvien viljely, varsinkin eläinten rehuksi, pitäisi saada vähenemään reilusti.

Meidän lehmämme syövät pääosin jokirantojen suojavyöhykkeiltä koottua nurmea sekä apilapitoista viherlannoitusnurmea, jota käytetään viljelykiertokasvina viljanviljelyn kanssa.

Lehmän lannan ja virtsan käytämme eloperäisenä lannoitteena viljalle sekä puutarhakasveille.

Lehmät nauttivat nyt keväisestä auringonpaisteesta ulkona. Vielä ei viherrä, mutta ei siihen kauaa enää mene. Ihanaa kevään jatkoa kaikille lukijoille!