Lehmäterapiaa
Mieleeni nousi muisto ala-asteen uskonnontunnilta 1980-luvulta. Käsittelimme maailman eri uskontoja ja opettaja kertoi Intiassa palvottavan lehmiä. Koko luokka nauroi. " Hulluja on monenlaisia", totesi opettajakin. Nauroin itsekin mukana, mutta siitä huolimatta jokin liikahti sisälläni. Lapsensieluni tiesi, että lehmäystäviä oli tulossa elämääni. Yritin etsiä asiasta tietoa. Se oli aikaa ennen nettiä. Tietosanakirjoista löytyi kuvia ja viittauksia hindulaisuuteen. Hindupatsaat olivat niin pelottavan näköisiä, että päätin lopettaa etsinnän.
Kului useita, useita vuosia, kunnes aloin taas selvittää, mikä siinä lehmässä kiehtoi. Länsimaiset ihmiset niitä "hulluja" taisivatkin olla, kun eivät arvosta eläimiä.
Maailmassa teurastetaan ruuaksi vuosittain 63 miljardia eläintä. Tämä on yli kymmenen eläintä jokaista maapallon asukasta kohden.
Suomessa teurastetaan 71 miljoonaa eläintä joka vuosi. Näistä broilereita 68 milj, sikoja 2milj, nautoja 300 000 yksilöä.
Tämän kaiken on pakko vaikuttaa maapallon tasapainoon, luontoomme. Mitä korkeamman tietoisuuden eläimen tapamme, sitä suurempi vaikutus. Lehmät ovat korkeimman tietoisuuden eläimiä.
Monet kristityt puolustavat lihansyöntiä, koska Raamatussa syödään lihaa ja kalaa. Jos mietimme olosuhteita 2000 vuotta sitten ja nyt, ei eläinten tappamista tässä nykyisessä mittakaavassa olisi varmastikaan sallittu Jeesuksenkaan opeissa. Jeesuksen aikaan uhrattiin yksittäisiä eläimiä Jumalalle, jonka jälkeen sen lihaa voitiin syödä.
Nyt kasvatamme miljardeja eläimiä epäinhimillisissä olosuhteissa, koska pidämme lihan mausta. Ravitsemuksellisesti emme lihaa tarvitse tänä päivänä, koska montaa muuta ravintoa on tarjolla yllin kyllin.
Toki ihmiselle on annettu kyky käyttää lihaakin ravintona. Näin ihminen kykenee selviytymään hengissä monenlaisissa olosuhteissa.
Ihminen on kesyttänyt eläimiä seuraansa aluksi niiden lannan ja virtsan vuoksi, koska maanviljelys vaatii lannoitetta. Yhä edelleen lehmänlanta on parasta, luonnonmukaista lannoitetta kasveille.
Sitten ihminen keksi käyttää maitoa, jota jäi yli vasikan tarpeista. Härkää käytettiin vetämässä maanviljelyssä tarvittavia työkaluja. Luonnollisesti kuolleesta eläimestä käytettiin nahka. Tämä kaikki on ok. Ihminen saa hyödyntää eläimiä omiin tarkoituksiinsa, kunhan tekee sen kunnioittavasti ja turhaa väkivaltaa käyttämättä.
Eläimistä on paljon hyötyä myös henkiselle hyvinvoinnillemme. Lempeä lehmä rauhoittaa läsnäolollaan ja maidossa on hienojakoisia aineita, jotka vaikuttavat aivoihimme rauhoittavasti ja keskittymiskykyä parantaen.
Olen miettinyt, voiko ADHD oireet olla pahempia kuin ennen, koska lapset eivät enää juo aitoa, käsittelemätöntä maitoa. Lämmin maitohan on vanha unilääke. Parhaimmillaan se on juuri lypsettynä.
Eläin hyväksyy ihmisen juuri sellaisena kuin hän on. Eläinten kanssa toimiminen edistää sosiaalisuutta ja rentoutta. Eläimet vähentävät stressiä, vaikuttaen myönteisesti verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Hyvänmielenhormonien määrä nousee eläintä silitettäessä. Eläinavusteisuus onkin vakiintumassa sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmäksi,
Eläimet vähentävät myös allergioita. Tutkitusti maatilan lapsilla on vähemmän allergioita kaupunkilaislapsiin verrattuna. Ihmisen elimistö toimii parhaiten, kun se on luontaisessa kontaktissa ympäristön bakteereihin ja mikrobeihin.
Eläimet antavat ihmiselle paljon, mutta ahneuksissaan ihmiselle ei mikään riitä. Ahneuden vuoksi esimerkiksi siipikarjan olot ovat järkyttäviä. Jos broileri ei kuolekaan automaattisella teurastuslinjalla, se päätyy elävänä roskikseen, kuollen hitaasti nälkään ja kylmään.
Sama luonnon suhteen. Emme pystyisi elämään ilman luontoa, mutta kunnioitusta ei juurikaan löydy.
Yksi ilmiö, joka minua kovasti ihmetyttää on kissojen hylkääminen. Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Tässä ilmiössä ei ole kyse rahastakaan, mistä se voisi kertoa?
Kenties ihmisten pahoinvoinnista.
Meille muutti tänä syksynä hylätty kollikissa. Pekalla oli tuuria, kun uskalsi tulla pyytämään apua. Kissan tappeluhaavat hoidettiin eläinlääkärillä ja hänet leikattiin, ettei tämä yksilö enää lisää kissojen määrää maaseudulla. Nyt hän on jo tutustunut lehmiinkin ja huolehtii navetan pysymisestä hiirivapaana alueena. Valitettavasti vain murto-osa hylätyistä kissoista löytää uuden kodin.
Eikös sellainen sanontakin ole, että ihmisen henkisestä kehityksestä kertoo se, miten hän kohtelee eläimiä. Kunpa tajuaisimme luopua itsekkyydestä ja ymmärtäisimme kaikki olevamme yhtä.