Elämän eliksiiri
Makea vesi on suomalaisille itsestäänselvyys, mutta globaalisesti katsoen kokoajan niukkeneva luonnonvara. Veden riittävyys on yksi maapallon suurimmista haasteista seuraavien vuosikymmenten aikana.
Alle sadasosa maapallon vedestä on suoraan ihmisten käytettävissä. Ilman puhdasta juomavettä elää 780 miljoonaa ihmistä ja 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössä kunnollista käymälää. Joka kuudennella ihmisellä ei ole käytössä luotettavaa vesilähdettä, josta saisi päivittäin 50l puhdasta vettä. Suomessa tuo määrä vedetään vessanpytystä alas.
Vedentarve kasvaa väestönkasvun, sekä talouskasvun myötä. Vuoteen 2030 mennessä sen oletetaan kasvavan 40% yli nyt käytettävien vesivarojen, joten ihan pikku ongelmasta ei ole kyse. Ottaen huomioon, että vesivarojen hallinta on jo nyt kestämättömällä pohjalla monilla alueilla. Dramaattisimpia esimerkkejä löytyy Pakistanista, Kiinasta, Intiasta, Egyptistä, Perusta, Meksikosta, Chilestä jne. Näistä maista tuodaan meille paljon vettä kasteluun tarvitsevia tuotteita, kuten puuvillaa, riisiä, avokadoja. Paikalliset asukkaat kärsivät vesipulasta, jotta länsimaalaisille saadaan vientituotteita.
Vesi onkin Suomen maatalouden kilpailuvaltti. Täällä tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki. Kulutamme vuosittain vain 2% uusiutuvista makean veden varastoistamme.
Suomalaisten kokonaisvesijalanjälki on 1727m3/vettä/hlö/v, vähän maailmanlaajuista keskivertoa isompi. Tämä koostuu 47% ulkomaalaisten tuotteiden vaikutuksesta.
Makeasta vedestä kuluu maatalouteen 70%, teollisuuteen 19% ja kotitalouksille 11%.
Suomessa maitolitran tuottamiseen kuluu vettä vain 5l, kun luku on maailmanlaajuisesti 1000l. Laitan tähän muutamia muita esimerkkejä siitä, montako litraa vettä kuluu kiloon tuotetta maailmanlaajuisesti katsottuna.
suklaa 24000 l/kg
naudanliha 15000
puuvilla 10000
sianliha 6000
juusto 3200
kananmuna 3300
riisi 2500
soija 2150
mango 1800
avokado 1000
persikka 910
banaani 790
appelsiini 560
kurkku 350
peruna 290
kaalit 237
tomaatti 214
Valtaosa suomalaisten vesijalanjäljestä koostuu liha -ja maitotuotteista ( 39% yhteensä). Myös kahvin, teen ja kaakaon osuus on yllättävän iso 13%.
Meillä lehmät jatkavat päivittäistä laidunnusta, kun sää on pysynyt edelleen vuodenaikaan nähden lämpimänä ja kuivana. Yöksi heidät otetaan sisälle navettaan turvaan, sillä susilauma opettaa nyt pentujaan metsästämään. Päivisin vartiointitehtävää hoitavat Lakshmi-vasikan kokoiset laumanvartijakoirat, jotka ovat jalostettu eläinten suojeluun. Olemme saaneet valtiolta myös sähköistettyjä petoaitoja, koska susi on Suomessa rauhoitettu eläin.
Valehtelisin, jos väittäisin, että yhteiselo susien kanssa olisi helppoa, kun on laiduntavia kotieläimiä. Kyllä ne aiheuttavat pelkoa, lisätyötä ja lisäkustannuksia. Mutta pedotkin kuuluvat ekosysteemiin. Positiivisesti ajateltuna onhan se melkoinen kokemus, kun näkee suden omalta terassilta. Villi luonto ympärillä, maaseudun rauha, en sitä vaihtaisi kaupungin vaaroihin ja vilinään.