Arvosta Äiti Maan antimia

Tänä kesänä on saatu kokea superhelteet ja kuivuus. Ei ainoastaan Suomessa vaan ympäri maailman.

Eikö vieläkään ihmiset usko ilmastonmuutokseen ja siihen, että meidän on pakko muuttaa elintapojamme?

Miksi ihminen luulee, että onni tulee ostamalla? Miksi kulutus kiihtyy, lentoliikenne kasvaa ja lihankulutus lisääntyy, vaikka Äiti Maa antaa varoituksia, että nyt on tullut raja vastaan?

Luin artikkelin, jossa kerrottiin, ettei suomalainen lihantuotanto saastuta. Kirjoittaja oli siis ihan tosissaan. Totta on se, että täällä on monet asiat paremmin kuin monessa muussa maassa. Pellot ovat ympäristösopimuksen piirissä, tarkastukset tehokkaita ja suomalaiset viljelijät noudattavat sääntöjä. Täällä on myös eläinsuojelulaki. Maailmassa on nimittäin monia maita, joissa eläimiä ei suojella valtion toimesta mitenkään. Mutta se ei tee suomalaisestakaan lihantuotannosta saasteetonta. Kirjoittaja oli täysin unohtanut tuontisoijankin osuuden eläinten ruokinnassa.

Innostuin tästä kokoamaan tietoa lihankulutuksesta, jonka määrä on kolminkertaistunut 60:ssä vuodessa!

Suomalainen syö 78 kg / hlö / v. lihaa. Määrä on kasvanut vielä viime vuonnakin. Silti suomalaiset syövät vähemmän lihaa kuin EU:ssa keskimäärin. Eniten lihaa kulutetaan Australiassa ja Yhdysvalloissa. Itä-Aasiassa lihan kulutus on kymmenkertaistunut viime vuosina.

Lihantuotannon kotimaisuusaste on 80%. Tämä loppu 20% tulee pääosin maista, joissa ei täyty edes Suomen eläinsuojelumääräykset. Ensimmäinen tavoite olisi saada nämä antibioottirehuilla ja hormoneilla kasvatettujen eläinten osuus pois kulutuksesta.

Suomalaisista 94% syö lihaa, 6% on kasvissyöjiä ja vain 2% täysin vegaaneja.

1960- luvulle asti liha oli kallista juhlaruokaa, eikä todellakaan kuulunut jokapäiväiseen ruokavalioon. Kun ihminen vaurastuu taloudellisesti, hän tulee ahneeksi, eikä mikään riitä.

Maitotuotteiden suhteen suomalaiset johtavat tilastoa n. 130 kg/ hlö/ v. Maidon kokonaiskulutus on laskenut viime vuosina. Juustojen osuus on silti kasvussa. Maitotuotteiden suhteen olemme omavaraisia. Toki maitotuotteitakin tuodaan muista maista, varsinkin juustoja.

Tutkin myös ruokahävikkiä, joka on järkyttävää luettavaa. Maailmanlaajuisesti tuotetusta ruuasta heitetään pois 25-30% eli 1300 milj. tonnia ruokaa vuodessa.

Suomen kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin 24kg/hlö/v. Teollisuus, kauppa ja ravitsemuspalvelut mukaan lukien ruokahävikki on 10-15%.

Maidon osalta 8000:n lehmän maidot menevät hukkaan vuosittain.

Tällä ruokahävikillä on valtava vaikutus ympäristöön. Suomessa roskiin päätyvä ruokajäte vastaa 100000 keskiverto henkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Tämä kaikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, keittotaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä.

Vielä 1960- luvulla ruuan osuus kotitalouksien kokonaismenoista oli lähes 30%, nykyään puolta pienempi. Ruoka on meille suomalaisille niin halpaa ja niin itsestään selvää, että emme enää arvosta sitä. Emme osaa arvostaa Äiti Maan antimia. Kaupassa valitsemme sen halvimman tuotteen välittämättä ympäristövaikutuksista. Silti heitämme ruokaa roskiin, vaikka ruoka ei mielestämme saisi maksaa mitään.

Tämä kesä on pienentänyt sadot ja monet karjatilat joutuvat laittamaan eläimiään teuraaksi, koska rehu ei riitä. Nähtäväksi jää, nouseeko ruuan hinta. Meillä saatiin lehmille riittävästi heinää. Olen tästä superonnellinen, sillä ostorehuja ei juurikaan ole tai ainakin niiden hinnat ovat pilvissä. Toki kuivuuden vaikutus tuntui meilläkin, härkäpapu menetettiin kokonaan ja ohraa tuli puolet normaalista.

Viime päivät olemme saaneet jo nauttia viileämmistä ilmoista, joka on lehmillekin hyvä asia. Mutta nyt on taas aika, jolloin pitää olla erityisen varovainen laiduntavien eläinten suhteen, koska laitumemme sijaitsevat susilauman reviirillä. Seuraavalla kerralla voinkin kertoa, mitä kaikkia turvatoimia lehmillä on käytössä villiä luontoa vastaan.