Antibiootti asiaa

Navetassamme jouduimme käyttämään ensimmäistä kertaa lääkkeitä, kun lehmät olivat olleet täällä kaksi vuotta. Shaila Putrilla oli lievä, piilevä utaretulehdus, joka aiheutti maidon solupitoisuuden nousun yhdessä utareneljänneksessä. Viiden päivän tuubitus paikallisesti suoraan nännikanavasta sisään auttoi ja Shaila Putri ei varsinaisesti ollut kipeä lainkaan.

Tulehdus syntyy, jos ihon tai ympäristön bakteereita pääsee vedinkanavan läpi utareeseen, eivätkä utareen puolustusmekanismit kykene tuhoamaan niitä. Shaila on ns. herkkälypsyinen eli hän tiputtelee maitotippoja makuualustalleen myös lypsyjen välissä. Kun oli kuuma ja kärpäsiä, niin nämä tiputusmaidon bakteerit ovat riskitekijä, miksi näin kävi.

Utaretulehdus on lehmien yleisin sairaus ja yleisin syy, miksi nuoria lehmiä laitetaan teuraaksi. Oireet vaihtelevat kuolemaan johtavasta verenmyrkytyksistä lieviin, piileviin tulehduksiin. Pääsimme siis todella vähällä. Silti kirpaisi laittaa lehmään antibioottia ja kaataa maito viemäriin 14 vrk: n ajan.

Antibioottiresistanssi on nopeasti yleistyvä ongelma. Perimmäinen syy tähän on antibioottien käyttö teholypsäjien utareisiin sekä sikojen ja broilerien syöttäminen lääkkeillä ennaltaehkäisevästi, jotta teuraseläimet eivät sairastuisi. Antibiooteilla paikataan puhtauspuutteita ja tilanahtautta tuotantoeläimillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on täysin jokapäiväistä syöttää lehmillekin antibiootteja ( sekä hormoneita ) päivittäin rehun seassa, jotta utaretulehdukset pysyisivät poissa.

Jos jatkamme samaan malliin v. 2050 antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat maailmassa enemmän ihmisiä kuin syöpä. EU- maissa kuolee n. 25000 ihmistä infektioihin, joihin ei ole hoitoa, koska bakteerit ovat tulleet vastustuskykyisiksi. antibiooteille.

WHO luokittelee antibioottiresistanssin terrorismiin tai ilmastonmuutokseen verrattavaksi uhaksi maapallon väestölle.

Antibioottien käyttö kasvaa kotieläintiloilla 52% vuoteen 2030 mennessä, jos nykyinen kehitys jatkuu. Käyttö lisääntyy eniten Aasiassa. Tuotantoeläimille annetaan vuosittain 130000 tonnia antibiootteja, tästä 78000 t Kiinassa.

Euroopassa eniten lääkkeitä käytetään Espanjassa 419mg/eläimen painokiloa kohti. Seuraavina tulevat Kypros, Italia ja Portugali. Vähiten käytetään Norjassa 3,1mg7kg, Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomen määrä on 22mg/kg. Näissä maissa lääkkeitä eläimille ei saa käyttää ennaltaehkäisevästi, eikä paikkaamaan olosuhteita, ainoastaan todettuun sairauteen.

Puolet maailmalla käytetyistä antibiooteista menee eläimille. Suomessa eläinten lääkemäärä on 13500kg/v.

Tunnettua sairaalabakteeria MRSA:ta on erityisesti sioissa. Bakteeri tarttuu helposti sikojen hoitajiin, sekä huonossa keittiöhygieniassa myös lihan kautta. Bakteeri kuolee kypsennettäessä.

Tanskan teurastamoihin tulevista sioista 88% kantaa MRSA-bakteeria. Maan viranomaiset ovat nostaneet siankasvattajat sairaalabakteerin riskiryhmään. Suomeen tuodaan paljon lihaa Tanskasta. Suomalaisistakin sioista MRSA-bakteeria on löytynyt 6 tapausta/275 näytettä kohti.

Broilerinlihassa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita piili joka viidennessä Suomessa otetussa näytteessä. Se on silti EU:n paras luku. EU:n keskiarvossa 57% broilerin lihasta sisälsi näitä antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita.

Kun antibiootein lääkittyjen eläinten lantaa levitetään peltoon, kasvit ottavat kasvualustastaan antibiootteja. Näin vaarana on antibioottien kulkeutuminen myös viljelykasvien kautta.

Tähänkin ongelmaan olisi ratkaisu tuotantoeläinten vähentäminen, ainakin tehokasvatus olosuhteissa eläinten kasvatuksen lopettaminen. Ja tiesitkö, että lehmän virtsassa on ainetta, jolla on antibiootteja vastaavaa vaikutusta. Ehkä lehmillä onkin ratkaisu tähän ongelmaan, toivotaan niin.